kaikki on liian sekavaa. Entiiä mitä mun pitäis minkäkin asian suhteen tehä.
En haluu elää ilman tota yhtä. En enää uudestaan. Mutten myöskään taho ,että meillä on tällasta kun on.
Jatkuvaa riitelyy, liikaa mustasukkasuutta, liikaa väittelyi. En mäkää jaksa kaikkee. En tällasta.
En haluu jättää tota. En pärjäis ilman sitä. Pelkään kuollakseni ettei se enää kestä mua, ja jättää mut.
En haluu tulla taas jätetyks. Mutta mä tiedän, että on parempia. On paljon parempia.
Kuolen kun toikin tajuaa sen.
Kaikki on taas niin ristiriitaista. Mä en osaa. Mä en halua. Mä en pysty.
Mä oon hyvä. Mä oon pelkkä paska. Mä tahon. Mä en voi.
Se tulee. Se haluu viedä mut pois. Se tekee sen. Se ei kysele.
En haluu enää tökkiä karhua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti